Syksy toi... Käsityövimman!

Viimeaikoina minua on viehättänyt kirjominen. Ja ompelu. Ja neulominen. Ja myös virkkaus ja koukkuaminen.. Huhhuh, taas on jo kädet kipeänä, mutta paljon en ole saanut aikaan, kun projektit ovat sen verran isoja, ettei niitä hetkessä tehdäkään!

Tässä kuitenkin joitain valmiita tuotoksia. Pääosassa neulatyyny, jonka inspiraation lähteenä oli äitini vanha lasipurkki. Sillä ei koskaan ole ollut kantta, ainakin jos minulta kysytään, niin päätin tehdä sille sellaisen. Purkki voisi toimia kirjonnan ohella vaikka roskakippona villeille langanpätkille.

Neulatyyny on myös koristeltu kirjailuin, ja vieläpä minulle ihan uudella tavalla. Kun seuraavan kerran maalan langalla, on tämä tyyny minulle samalla muistutuksena uudesta kirjontamallista.

Lopuksi vielä tämmöinen valmistunut ikuisuusprojekti. Kaikki alkoi valtavasta punaisesta reikäisestä yöpaidasta, joka oli kuin tarkoitettu viettämään seuraavan elämänsä mattona. Sitten halusin siihen jotain muuta väriä ja sitä varten löytyikin jonkin ajan päästä kulahtanut t-paita. Sitten kude loppui ja jouduin ostamaan kierrätyskeskuksesta valkoisen t-paidan, kun ei kotoa löytynyt. Lopulta siihen päätyi vielä yksi punainen t-paita ja hupsheijjaa, niin oli söpö pikkumatto syntynyt. Joka aamu sängystä noustuani upotan varpaat maton koloihin, ja saan sen pirteästä väristä energiaa koko päiväksi :)

Malli on kauhavan kangasaitan Asteri-matto. Latauslinkki (pdf)

Pyyheliinapeittoteline

Olen aina ihaillut näkemiäni pyyheliinapeittoja ja ajatellut, että sellaisen minäkin haluan omaan kotiini. Nyt sitten pari vuotta sitten aloittamani projekti on valmis! En toki ole käyttänyt kaikkea aikaani tähän, joten suurin syy työn valmistumattomuudelle on ollut laiskuus... Välillä tulee sellainen olo, että on pakko saada tehdä jotain muuta, luovuttaa hetkeksi :D

Jollei joku tiedä, mikä pyyheliinapeittotelineen tarkoitus on, niin kerrottakoon, että aikoinaan emännät kirjoivat nämä kauniit peitteet suojaksi perheen käyttämille pyyheliinoille, katseilta piiloon. Nykyään niiden käyttö on vähentynyt, koska pyyheliinoista kudotaan jo niin kauniita sellaisenaan, että niitä ei haluta piilottaa. Minä säilytän peitteen takana keittiössä tarvittavia asioita, kuten astiankuivauspyyhettä, patalappuja ja valkosipulipussia. Lisäksi hylly ylipäätään on tarpeellinen tavaroiden säilytyspaikka.

Myös teline on tehty itse.

Perinteisesti pyyheliinapeitoissa on myös tekijän nimikirjaimet, eli päätin minäkin kirjoa ne työhön. Minulla on muutenkin tapana nimikoida kirjomukseni, mutta ei tosin yhtä suurieleisesti, kuin tässä työssä. Pyyheliinapeitoissa tuntuu nimikirjainten tärkeys olevan lähes yhtä suuri kuin itse muu työ.

Lankana olen käyttänyt DMC:n nro. 8 puuvillaista helmilankaa. Se on suosikki kirjontalankani :)

Nimikirjaimet ovat koristeltu samoilla kukkasilla, kuin helman kirjailuissa.

Helmasta puuttuu itseasiassa eräs yksityiskohta, nimittäin reunapitsi. Eräänä iltana päätin pitsin pyyheliinapeitteeni reunaan saada ja mietin pääni puhki, millaisen reunan tekisin. Löysin kivan mallin, ja aloin virkkaamaan ketjusilmukkaketjua yhtä leveäksi kuin mitä peitteeni reuna oli. Mutta kun pitsi oli valmis ja pingotettu, niin leveys ei kuitenkaan riittänyt, ja niin ne pitsit jäivät projektilaatikkoon odottelemaan muuta käyttöä. Eli nyt pitäisi jostain saada voimia uusien pitsien virkaamiseen.

Malli ei ole minun, vaan on löytynyt internetin ihmeellisestä maailmasta: http://www.flickr.com/photos/48068610@N06/7898010636/in/pool-341081@N20/